lauantai 6. kesäkuuta 2015

Keväästä kesään

Kipsi on saatu pois, kävelemään opeteltu ja jalan kuntoutus jatkuu ja siinäpä erinomaisia kuntouttajia ovat koirat. 
Harun kanssa käytiin kisailemassa huhtikuun lopussa tokon ALOsta TK1. Nyt ollaan Sormusen Virven opissa ja harjoitellaan noudon osia, lähinnä kapulanpidon rauhallisuutta. AVO-luokka olisi tarkoitus korkata vanhoilla säännöillä ja ehkä lopettaakin, jotta pääsee uusilla säännöillä Voittajaan.

Toukokuussa HauHau järjesti luonnetestin, missä Haru kävi arvioitavana. Pisteet 112 ja laukaisuvarma +++. Olin hyvin tyytyväinen Hoon puolustushaluun hyökkäyksessä, se oli pienehkö miellyttävä yllätys itsellenikin. Video puhukoot puolestaan.

Agility on ollut osittain jäässä omien työvuorojeni vuoksi, mutta siinäkin edetään. Essi on ollut loistava kartturi Harulle, kerkesivät käydä jo kisoissakin hakemassa tunnelmaa. Haru on hyvin kuuliainen ja nopea oppimaan, mutta malinois kun on niin kontaktipintoja hinkataan ja muistutellaan usein. Ohessa kuvia viimeisimmästä treenistä.

Ollaan käyty myös tekemässä tyttösuojelua, piilonkiertoja, tottista...


Ja käytiin myös puruissa ekaa kertaa ikinä! Sari oli liinan päässä ja me kasvattajan kanssa saatiin vain kuvata, ihailla ja hihitellä koiran tekemistä. Palaute oli, että hyvä puruote ja puree hyvin. 👍 voidaan tulla uudestaankin!

Myös peltojälki on käyty korkkaamassa ja hyvin se osaa, ohjaaja on vaan ihan tumpelo... Ylläri. 😄
Tänään Katsellessani Who Bites The Best -kisoissa Tikua (Harun isä) tottiksessa ja puruissa, tuli sellanen fiilis, että pitäiskö panostaa sen verran että sais Harulle IP1 -tuloksen... Työtähän se vaatii, mutta yllytyshulluus on niin osa mua.
 
Että neidin kanssa on keritty tekemään kaikenlaista, mun jalasta huolimatta. 
Tänään Kirkkonummella käytiin moikkaamassa mahdollisia pentujen omistajia ja Tarmo-sulhokin oli mukana. Molemmat koirat rakastavat ihmisiä ja ovat avoimia. Tarmo on mahtava viilipytty vapaalla, työtään se tekee suurella intohimolla. Upea valinta sulhoksi, tykkään todella paljon.

Pojat (vesiäiset) ovat aktivoituneet urisemaan toisilleen mitä lähemmäs neidin juoksut tulevat. Voin kertoa, että se on rasittavaa, mutta komentamalla ne kyllä asettuvat. Luru on sellanen mammanpoika että oksat pois, tässä ajelin nurmikkoa ja koira kulki kuin varjo perässä kokoajan. 😀 huvittavaa.
Wiccan kanssa on tehty vähän taivutuksia ja venytyksiä, aika joustava poitsu kyseessä. Agilityn saralla meillä alkaa tekniikkatreenit, ilman juoksemista mulle. 😋

 Karri elbaa

Luru, mun varjoni ❤️

Wiccan ja Harun pallonvetokisa
Wicca - henkselipoika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti