Hmmm...
Hiljaiselon jälkeen täytyykin ottaa itseään niskasta kiinni ja "raapustella" tännekin muutama sananen.
Vuodet vierii, koirat ja emäntä vanhenevat. Karri täytti syksyllä jo 8 vuotta, ajatella! Wicca täytti vuoden alussa 4 ja Luru 6 vuotta. Mihin tämä aika katoaa? Juniorikin kiilasi 2 vuoden rajan kumoon.
Viime vuonna saavutimme Lurun kanssa kisaoikeuden agilityssa maksikolmosiin, aika näyttää kerkeämmekö kuunaan käydä kisaamassa siinä luokassa, mutta tavoite saavutettu. =)
Wiin kisaura ei ole alkanut vieläkään, tästä soimaan itseäni suhteellisen usein, mutta treeneissä on edistytty. Kyllä se kisapäiväkin sieltä vielä koittaa, kunhan saan jalkani kuntoon.
Harun kanssa on treenattu sitten sitäkin enemmän, tokoa, agia, jälkeä, talvella kelkkailua...
Neitosen kanssa BH-koe suoritettiin hyväksytysti syksyllä. Ensimmäinen tokokisa korkattiin myös syksyn mittaan ykköstuloksella ja toinen ykkönen käytiin hakemassa tammikuun kisoista. Agissakin startattiin ja sen vuoksi olenkin nyt pitkällä saikulla - akillesjänne napsahti poikki, emännältä siis.
Nyt koirat ovat kavereiden armon varassa treenien suhteen, Harulla toki on vientiä agipuolella monenkin ohjaajan toimesta ja yksi kokeilee sen kanssa tokopuolta, josko saisi sen kanssa viimoisen ALOn suoritettua TK1 arvoisesti. Katsotaan miten käy.
Itse kun könkkäsee kepeillä tässä seuraavat viikot, niin on aikaa miettiä kaikenlaista. Tämmöinen tekemättömyys ei vaan sovi emännälle, mutta minkäs voit?
Mukavaa suunnittelua on haaveilla Harun pentueesta. Mahdollisesti jo seuraavasta juoksusta tyllerö olisi tarkoitus astuttaa ja alkusyksyyn saada penneleitä, mutta mikään ei ole varmaa tässä elämässä, sen olen saanut kokea kantapään kautta. ;)
Mikäli kuitenkin pentuja tulisi, pitäisi niille koditkin saada ja mielellään ihanat, harrastavat kodit. Käyttömalit eivät ole sohvakoiria vaan ne rakastavat tekemistä. Harun jälkeläisistä iloa tulee olemaan pk-puolella, tokossa, agissa tai vaikka raunioilla, Varmasti moneen menoon sopivia penneleitä. Emä on hyvin sosiaalinen ja kuuliainen koira, "nollasta sataan" -tyyppi ja AINA valmis. Se on vaan ihan mahtava koira, onnekas olen, kun sain sen ensimmäiseksi malikseni ja sen myötä uuden "malinoisperheen" kasvattajineen ja harrastajineen. Isäehdokkaasta kerron heti, kun se varmistuu. ♥
