Siellähän niitä palluroita pyöriskeli ja joka sopukkaa ei alettu ees tutkimaan, mutta alustavasti ainakin kuusi pentua olisi tuloillaan. Nyt helpotti emäntääkin, on tämä koiran odotusaika hurjaa puuhaa henkisesti, omistajalle. ;)
Koira on antanut merkkejä tiineydestään olemalla apea, uninen, erittäin seurankipeä ja nyt muutamana iltana jättämällä ruokaa kippoonsa (josta Wicça on kiittänyt) ja tietenkin se yltiöpäinen nuoleminen, aina vaan pitäisi lipsutella milloin jalasta, kädestä, kasvoista... Mutta aina hän on lähdössä sata lasissa pihalle, kun suuntaan ulko-ovelle, tiedä vaikka pääsisi treenaamaan!
Me jatkamme onnellista odotusta, harrastamme tokotreenejä sekä metsälenkkejä, jos vaikka käytäis kokeilemassa uimistakin.
Mikäli malinoispentu kiinnostaa niin yhteyttä voit ottaa Sariin, kennel Jusard's. :)